Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Johdanto

Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:

  1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
  2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
  3. henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
  4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)

Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

  1. tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
  2. rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
  3. pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
  4. pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  1. sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
  2. sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
  3. palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
  4. poistumisreittien opasteet ja valaistus;
  5. väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

  1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
  2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
  3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
  4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)

Kohteen perustiedot

Perustiedot

Kiinteistön nimi Ammattiopisto Tavastia A-Rakennus
Kiinteistön osoite Hattelmalantie 8
13100 HÄMEENLINNA
Rakennusten määrä 1
Pinta-ala 7 650 m²
Kerrokset 3
Paloluokka P1

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Kanta-Häme. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 10 minuuttia.

Kiinteistönhoito Oma henkilöstö + Ulkopuoliset yritykset
Vartiointiliikkeen yhteystiedot SOL Palvelut
päivystys puh. 0205700200
http://www.sol.fi
Kiinteistön vakuutusyhtiö If
puh. 010191919
http://www.if.fi
Kokoontumispaikka Opiskelijapysäköintialue (iso parkkis)
Varakokoontumispaikka Tarpeen mukaan suojautuminen muiden rakennusten sisätiloihin
Väestönsuojien määrä 3
Väestönsuojan sijainti VSS1, VSS2, VSS3 1. kerros
Lämmitysmuoto Kaukolämpö
Veden pääsulku Lämmönjakohuoneessa, 1. kerros
Lämmönjakohuone 1. kerros
Sähköpääkeskus 1. kerros
Ilmanvaihtokone 4-krs katolla, ja 3 krs toimiston takana.
Ilmanvaihdon hätä-seis

Valvomosta tietokoneella tai käsin kone-huoneista.

Henkilömäärät

Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 800 0 0
Viikonloppuisin 0 0 0

Organisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö Jari Poukka
Koulutuskuntayhtymä Tavastia
puh. 0503480293
jari.poukka@kktavastia.fi
Turvallisuuspäällikön sijainen, väestönsuojan hoitaja Jari Koskela
puh. 0505936916
jari.koskela@kktavastia.fi
Suojeluvalvoja
1. kerros
Maarit Metsälä
puh. 0505504056
maarit.metsala@kktavastia.fi
Suojeluvalvoja
1. kerros (Kiipulan tilat)
Marja Savolainen
puh. 0456365330
marja.savolainen@kiipula.fi
Suojeluvalvoja
2. kerros
Terhi Koivisto
puh. 0505993176
terhi.koivisto@kktavastia.fi
Suojeluvalvoja
3. kerros
Päivi Kortesniemi
puh. 0505957138
paivi.kortesniemi@kktavastia.fi
Aluesuojeluvalvoja
1. kerros
Tuija Kiuru
puh. 0504437957
tuija.kiuru@kktavastia.fi
Aluesuojeluvalvoja
1. kerros
Tiina Lammia
puh. 0504437957
tiina.lammia@kktavastia.fi
Aluesuojeluvalvoja
2. kerros
Veli-Pekka Körkkö
puh. 0504086573
veli-pekka.korkko@kktavastia.fi
Aluesuojeluvalvoja
3. kerros
Tiina Luukas
puh. 0504400893
tiina.luukas@kktavastia.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 Mika Metsäalho
puh. 0400844647
mika-metsaalho@kktavastia.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS2 Mika Metsäalho
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS3 Mika Metsäalho

Kiinteistön työsuojeluorganisaatio

Työsuojelupäällikkö Jari Poukka
Koulutuskuntayhtymä Tavastia
puh. 0503480293
jari.poukka@kktavastia.fi
Työsuojeluvaltuutettu
Opettajat
Tiia Löfqvist
puh. 0504400879
tiia.lofqvist@kktavastia.fi
Työsuojeluvaltuutettu
Muu henkilökunta
Janne Kuisma
puh. 0505533570
janne.kuisma@kktavastia.fi

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö Oma henkilöstö + Ulkopuoliset yritykset
Hissihuolto OTIS Oy 0800168111
Vartiointiliikkeen yhteystiedot SOL Palvelut 0205700200

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Riskit

Turvallisuuden näkökulmasta riski tarkoittaa onnettomuuden todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmää. Tärkeä osa turvallista kiinteistöä on turvallisuusriskien tunnistaminen ja niiden seurausten arviointi. Seuraavilla sivuilla on tunnistettu riskit, jotka kohdistuvat ihmisiin, omaisuuteen ja ympäristöön. Tunnistettuihin riskeihin on laadittu toimenpide-ehdotukset, joilla riskejä voidaan poistaa, vähentää ja hallita. Vain tunnistettua riskiä voidaan hallita.

Kiinteistöön ja henkilöihin kohdistuvat riskiluokat:

  • Tapaturmat
  • Tulipalovaarat
  • Vesivahingot
  • Sairauskohtaukset
  • Säteily- tai kaasuvaara
  • Myrskyvauriot
  • Murrot, ilkivalta yms.

Tapaturmat

Riskit

  • kaatuminen
  • liukastuminen
  • kompastuminen
  • lumen tai jään tippuminen ihmisen päälle
  • liikenneonnettomuus
  • räjähdys
  • sähköisku
  • viiltohaava
  • työvälineiden aiheuttama vamma

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Lumen ja jään kerääntymistä katoilla on seurattava talvisin.
    • Vaaranpaikoista tulee ilmoittaa välittömästi kiinteistöhuoltoyhtiölle.
    • Vaaratilanteissa kulku tai pysäköiminen tulee estää lumen tai jään putoamisvaara-alueelle.
  • Piha-alue pidetään siistinä ja kunnossa.
    • Talvikunnossapidosta huolehditaan.
  • Läheltä piti -tilanteisiin puututaan viivytyksettä. Läheltä piti -tilanteet tutkitaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet vastaavanlaisten tapahtumien varalle ja niiden estämiseksi.
  • Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Yleisiin ensiapuohjeisiin tulee jokaisen tutustua.

Tulipalovaarat

Riskit

  • Ihmisen toiminta
    • huolimaton tupakointi
    • tavaroiden säilyttäminen kulkukäytävillä
    • tavaroiden säilyttäminen porraskäytävissä
    • palo-ovet auki
    • sähkölaitteiden päälle unohtuminen
    • rasva- tai muu palo keittiössä
    • valvomaton kynttilöiden poltto
  • Sähkölaitteet
    • oikosulut
    • rikkinäiset sähkölaitteet
    • yhteisissä tiloissa liesitaso
  • Tuhopoltto
    • palokuormaa rakennuksen seinustalla
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • palopostien huolto tekemättä
    • merkkivalokeskuksen huollon puute
  • Muut
    • kaasupullot
    • Herkästi syttyvien aineiden ja kemikaalien virheellinen säilytys

Palovaarallisia kohteita ovat muun muassa vaarallisten aineiden varasto, tekniset tilat ja muut vastaavat kiinteistön tilat.

Seuraukset

  • omaisuusvahingot
  • savuvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Ihmisen toiminta
    • Suoritetaan vuosittain omatoimiset palotarkastukset kiinteistössä.
    • Poistumisturvallisuudesta on huolehdittava:
      • henkilökunta pitää poistumistiet vapaina.
      • aktiivinen puuttuminen epäkohtiin.
    • Aluesuojeluvalvojat on nimetty.
    • Pelastussuunnitelma pidetään ajan tasalla ja siihen perehdytään.
  • Sähkölaitteet
    • Sähkökorjaukset ja asennukset teetetään TUKES:in rekisteristä löytyvällä ammattilaisella. Urakoitsijalla on oltava riittävät asennusoikeudet ja hänellä on oltava kokemusta vastaavista töistä.
    • Sähköpääkeskukset on merkitty ja niiden edustoilla ei säilytetä tavaraa.
    • Liesitasoa ei saa käyttää erilaisten tavaroiden säilytysalustana.
  • Tuhopoltto
    • Ylimääräistä palokuormaa ei kasata.
  • Turvallisuusjärjestelyt
    • Kiinteistössä on savunpoistolaitteisto, jolle suoritetaan tarkastukset, huolto ja koestus laitteen valmistajan huolto-ohjelman mukaisesti.
    • Poistumistiet on merkitty opastein.
    • Tulitöiden vastuuhenkilöt on määritelty.
  • Muut
    • Ilmanvaihto ja nuohous
      • IV-kanavien nuohousväli on yleensä 10 vuotta

Vesivahingot

Riskit

  • Ympäristö
    • tulva
    • rankkasade
  • Rakenteet
    • rakenteiden vesitiiviyden pettäminen
    • rakentamis- ja materiaalivirheistä johtuva tapaturma
    • putkirikko
  • Laitteet
    • pesukoneiden ja kylmäkoneiden rikkoontuminen

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Rakenteet
    • LVI-työt, -tarkastukset ja -asennukset teetetään vain ammattilaisella.
  • Laitteet
    • Kodinkoneiden valvotun käytön ja kunnossapidon tärkeyden korostaminen.
    • Pesukoneen ja astianpesukoneen suodattimet ja nukkasihti on puhdistettava säännöllisesti.
    • Jääkaapin takaosa on imuroitava kerran vuodessa. Tässä yhteydessä kannattaa tarkistaa silmämääräisesti jääkaapin kunto myös kompressorin ja valuma-astian osalta.

Sairauskohtaukset

Riskit

  • sydäninfarkti
  • diabeettinen sokki
  • aivoinfarkti
  • aivoverenvuoto
  • epilepsia
  • pyörtyminen

Seuraukset

  • henkilövahingot
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Avun saannin nopeuden takaaminen kiinteistön alueella.
  • Pelastussuunnitelman liitteenä oleviin ensiapuohjeisiin tutustutaan ja ensiapua harjoitellaan.
  • Henkilökunnalle on järjestetty ensiapukoulutusta.
  • Ensiaputarvikkeita on hankittu ja niitä uusitaan säännöllisesti.
  • Ambulanssin opastus on järjestetty ja ohjeistettu henkilökunnalle.
  • Pelastusajoneuvojen pysäköiminen mahdollistetaan ulko-ovien eteen.

Säteily- tai kaasuvaara

Riskit

  • radioaktiivisen aineen tai vaarallisen kaasun joutuminen ympäristöön
  • vaarallisen aineen kuljetusonnettomuus
  • onnettomuus ydinvoimalaitoksessa

Seuraukset

  • säteilysairaudet
  • kuolema

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Joditablettien hankkiminen tarpeiden mukaan (2 tabl./henkilö).
  • Kiinteistössä on väestönsuoja, johon voi suojautua säteilyvaaratilanteessa.
  • Väestönsuojan toimintakuntoa ylläpidetään.
  • Ilmastoinnin hätäpysäytys on merkitty ja henkilökunnan tiedossa.
  • Pelastussuunnitelmassa on toimintaohjeet tilanteiden varalle.

Myrskyvauriot

Riskit

  • erilaiset luonnonilmiöt

Seuraukset

  • sähkökatkot
  • omaisuusvahingot
  • henkilövahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Rakennuksen ja ulkoalueiden kunnosta huolehditaan.
  • Viranomaisten ulkonaliikkumiskieltoa on noudatettava.
  • Sisälle suojautuessa pysytään kaukana ikkunoista ja lasiovista.
  • Varaudu omatoimisesti pitkäaikaisiinkin sähkökatkoihin esimerkiksi seuraavasti:
    • valaisin ja paristot

Rikollinen toiminta

Riskit

  • ilkivalta
  • varkaudet
  • murto

Seuraukset

  • omaisuusvahingot

Toimenpiteet ja turvallisuusjärjestelyt

  • Murto
    • Arvoesineiden merkitseminen ja kuvaaminen.
    • Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä.
  • Ilkivalta
    • Yleisen siisteyden ja järjestyksen valvominen ja epäkohtiin puuttuminen aktiivisesti.
    • Graffitien ja muiden töhryjen puhdistus viipymättä.
  • Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa epäkohdista.

Turvallisuusjärjestelyt

Toimitilaturvallisuus

Kulunvalvonta

Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmällä pyritään estämään luvattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Mikäli havaitset vian kulunvalvontajärjestelmiin liittyen, tee vikailmoitus.

Kulunvalvonta
Kuvaus Ovien avaus ja lukitus hoidetaan automaattisella kiinteistön säätö- ja valvontajärjestelmällä. Varmistuksen hoitaa iltavuorossa oleva talonmies ja vielä myöhemmin Sol Palvelut valvontakierroksella.

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto
Toimitiloissa Pikapaloposti
Keittiöissä Sammutuspeite
Pikapalopostit tulee tarkastaa:
  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Turvalaitteet

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Savunpoistoluukkujen sijainti Porraskäytävissä

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Kuvaus Akkuvarmenteiset poistumisopasteet
Kattavuus Rakennuksen poistumisreitit ja uloskäynnit
Huoltohenkilö Arto Suvilahti

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Valvomosta tietokoneella tai käsin kone-huoneista.

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ensiapukoulutusta on järjestetty.
  • Ambulanssi ohjataan: Pääsisäänkäynnille. Henkilökunta järjestää opastajan ulos auttajia vastaan.
  • Ensiaputarvikkeista vastaa: Terveydenhoitajat.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Ensiapuasema 3.krs tsto 3069
Ensiapuasema 2. krs Suurkeittiö
Ensiapuasema 1 krs. Kampaamo, työnopetus 1106, Sosiaalitila 1126, Siivouskeskus 1049
Laastariautomaatti 2. krs Opinto-ohjaajat
Ensiapukaappi 2 krs. Liikuntasali
Silmien huuhteluväline Suurkeittiön tiskihuone, Leipomo 2049, Konditoria 2062, Kampaamo työnopetus 1114 ja 1106, Sosiaalitila 1038, Siivouskeskus 1049, Pesula 1037, Opetuskeittiö 1021, 1015 ja 1004
Ensiapulaukku 2 krs. Opinto-ohjaajat
Haavanhoitopiste 2. krs Leipomo 2049, Konditoria 2062
Haavanhoitopiste 1. krs Kampaamo, työnopetus 1114, Sosiaalitila 1038, Pesula 1037, Opetuskeittiö 1021, 1015 ja 1004
Defibrillaattori 2. krs aula
SISÄLLÖN TÄYTTÄMINEN Sisällön täyttämisestä vastaa alueen siivooja.

Työtapaturmien vähentämisohjeita

  • vastuuhenkilöt valittu ja koulutettu
  • henkilöstö perehdytetään tehtäviinsä
  • työpaikka hyvässä järjestyksessä
  • työvälineet työhön sopivia ja hyväkuntoisia
  • raskaissa töissä oikeat nosto- ja muut apuvälineet
  • henkilö- ja konesuojaimia saatavana ja niitä käytetään
  • valaistus riittävä
  • ensiapukoulutus järjestetty ja koulutettu riittävästi
  • työterveyshuolto järjestetty
  • ensiapuvälineitä riittävästi
  • liukkautta torjutaan riittävästi
  • ajoneuvo- ja kuljetin sääntöjä noudatetaan
  • vaara-alueet merkitty

Paloturvallisuus

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
A-rakennus Käyttötapaosastointi Palo-osastointi EI60 rakennusosin. Tarkemmat palo-osastojen rajat on kuvattu IMSin käsikirjan turvallisuuskansiossa olevissa pohjapiirustuksissa.

Vaaralliset aineet

Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila Opetustilat
Sijainti A-rakennus - 1. ja 2. kerros
Varastoitavat aineet Nestekaasua opetuskeittiöillä 1. ja 2. kerros.
Siivous- ja pesuaineita 1 kerroksen siivouskeskuksessa.
Hiuslakat ja värit. 1. kerros, tila 1131.

Vaarallisten aineiden käsittelyohjeita

  • käytössä olevat aineet on luetteloitu ja luettelot pidetään ajan tasalla
  • varastointiin, käsittelyyn ym. liittyvät riskit on tunnistettu
  • käyttöturvallisuustiedotteet saatavilla ja ajan tasalla
  • käsittely on järjestetty turvallisesti
  • kukin käyttäjä tietää oikeat käyttötavat ja riskit
  • käytöstä poistettujen aineiden ja jätteiden hävitys asianmukaista
  • mahdollisiin onnettomuuksiin on varauduttu
  • varastot ja käyttöpaikat merkitty asianmukaisesti
  • ulkopuolisille työntekijöille, esim. siivoushenkilöstölle ja kunnossapitotyönteki-jöille annetaan tarpeellinen tieto riskeistä ja niiden torjunnasta

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
A-rakennus

Poistumisreitit on kuvattu rakennuksen huonetiloissa olevissa poistumiskartoissa.
Kaikista tiloista on akkuvarmisteisin poistumisopastein merkityt poistumisreitit ja uloskäynnit.
Tämän pelastussuunnitelman liitteissä asemapiirros kokoontumispaikasta. Rakennuksen muut pohjapiirustukset turvamerkintöineen löydät IMS-käsikirjat -välilehdeltä > Kuntayhtymä- ja kuntayhtymäpalvelut > Turvallisuus

Tarkemmat poistumisreitit ja uloskäynnit on kuvat "liitteet"-osiosta löytyvissä pohjapiirroksissa.

Kokoontumispaikka: Opiskelijapysäköintialue (iso parkkis)

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Tulityölupia voivat myöntää seuraavat tulitöiden vastuuhenkilöt:

Mika Metsäalho
puh. 0504400433
mika.metsaalho@kktavastia.fi
Jari Koskela
puh. 0505936916
jari.koskela@kktavastia.fi
Teppo Laakso
puh. 0504060508
teppo.laakso@kktavastia.fi

Koulutuskuntayhtymä Tavastian tulitöiden valvontasuunnitelma löytyy liitteistä.

Poistumisjärjestelyt

Hätätilanteessa poistumista johtaa ja ohjaa
Turvallisuuspäällikkö apunaan suojelualueiden vastuuhenkilöt. Auditorion ja voimistelusa-lin vieraiden poistumista ohjaa vahtimestari.
Mistä ja miten poistutaan?

Lähintä turvallista poistumisteitä, jotka on merkitty luokissa/tiloissa oleviin poistumiskarttoihin.

LISÄOHJEITA
Poistuttaessa rakennuksesta palon tai muun onnettomuuden sattuessa opiskelijoiden on ilmoittauduttava omalle opettajalleen kokoontumispaikalla, joka on oppilaspysäköintialue siellä tarkistetaan, että kaikki ovat pelastuneet ja annetaan lisäohjeita.

Mitä on suljettava?
Talonmiehet sulkevat tarvittaessa ovet ja ilmastoinnin.
Mitä on tehtävä ja kuka tekee ennen poistumista?
Tarkastaa, ettei tiloihin ole jäänyt ketään.

Tiedottaminen onnettomuustilanteessa

Tiedottaminen onnettomuudesta hoidetaan alla olevan vastuuluettelon mukaisesti:

Tiedotuksesta vastaa:
Tiedottaminen henkilökunnalle Jouni Haajanen, kuntayhtymän johtaja
Tiedottaminen viranomaisille Jouni Haajanen, kuntayhtymän johtaja
Tiedottaminen vakuutusyhtiölle Reijo Lehtonen, talousjohtaja
Tiedottaminen lähiympäristöön Jouni Haajanen, kuntayhtymän johtaja
Tiedottaminen omaisille Heini Kujala, rehtori
Tiedottaminen medialle Jouni Haajanen, kuntayhtymän johtaja

Jälkivahinkojen torjunta

Jälkivahinkojen torjunnan tavoitteena on ehkäistä vahinkojen syntymistä, rajoittaa ja minimoida syntyneiden vahinkojen vaikutuksia sekä saattaa tilanne mahdollisimman nopeasti ennalleen.

Jälkivahinkojen torjunnasta vastaa
Koulutuskuntayhtymä Tavastia
Vahinkojen arviointi
Suoritetaan tapauskohtaisesti

Pelastuskoulutus

Turvallisuuskoulutuksen järjestelyt

Koulutuksen vastuuhenkilö: Henkilöstöjohtaja

”läheltä piti” –tapausten käsittely: Työsuojelutoimikunta seuraa

Turvallisuusinformaation jakaminen ja tiedottaminen henkilöstölle: Työsuojelupäällikkö huolehtii

Turvallisuuskoulutuksen seuranta: Työsuojelupäällikkö huolehtii

Turvallisuushenkilöstön koulutus

Turvallisuudesta ja pelastussuunnittelusta vastaavat johtajat: Virastojen ja laitosten turvallisuuspäällikkökurssi

Turvallisuusasioiden vastuuhenkilöt: Perehdytyskoulutus pelastussuunnitelmaan

Alueiden / työpaikkojen turvallisuusvalvojat: Perehdytyskoulutus pelastussuunnitelmaan

Muut turvallisuushenkilöt : Työpaikkojen pelastushenkilöstön vuosittaiset harjoitukset.

Koko henkilöstön perehdyttäminen

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011,2§) velvoittaa seuraavasti: "Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla rakennuksen... työntekijöille ja muille, joiden on osallistuttava pelastussuunnitelman toimeenpanoon."

Suunnitelmasta ja sen keskeisistä seikoista tulee tiedottaa kaikkia kohteessa työskenteleviä henkilöitä.

Vastuuhenkilöt Henkilöstöjohtaja ja kiinteistöpäällikkö

Tiedottaminen turvallisuusasioista Henkilöstöjohtaja

Koulutustilaisuudet Perehdytyskoulutus pelastussuunnitelmaan. Ensiapukoulutus (kertauskurssit 3v:n välein).

Harjoitukset Alkusammutuskoulutus/harjoitus osastoittain. Poistumisharjoituksia työsuojelujaoksen toimesta.

Uusien työntekijöiden perehdyttäminen:

Työpaikkakohtaiset työnopastajat hoitavat.

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Turvallisuusorganisaatio

Kiinteistön turvallisuushenkilöt

Turvallisuuspäällikkö Jari Poukka
Koulutuskuntayhtymä Tavastia
puh. 0503480293
jari.poukka@kktavastia.fi
Turvallisuuspäällikön sijainen, väestönsuojan hoitaja Jari Koskela
puh. 0505936916
jari.koskela@kktavastia.fi
Suojeluvalvoja
1. kerros
Maarit Metsälä
puh. 0505504056
maarit.metsala@kktavastia.fi
Suojeluvalvoja
1. kerros (Kiipulan tilat)
Marja Savolainen
puh. 0456365330
marja.savolainen@kiipula.fi
Suojeluvalvoja
2. kerros
Terhi Koivisto
puh. 0505993176
terhi.koivisto@kktavastia.fi
Suojeluvalvoja
3. kerros
Päivi Kortesniemi
puh. 0505957138
paivi.kortesniemi@kktavastia.fi
Aluesuojeluvalvoja
1. kerros
Tuija Kiuru
puh. 0504437957
tuija.kiuru@kktavastia.fi
Aluesuojeluvalvoja
1. kerros
Tiina Lammia
puh. 0504437957
tiina.lammia@kktavastia.fi
Aluesuojeluvalvoja
2. kerros
Veli-Pekka Körkkö
puh. 0504086573
veli-pekka.korkko@kktavastia.fi
Aluesuojeluvalvoja
3. kerros
Tiina Luukas
puh. 0504400893
tiina.luukas@kktavastia.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS1 Mika Metsäalho
puh. 0400844647
mika-metsaalho@kktavastia.fi
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS2 Mika Metsäalho
Väestönsuojan vastuuhenkilö VSS3 Mika Metsäalho

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Sairauskohtaus tai tapaturma

Hätäensiapu

Hätäensiavun tarkoituksen on varmistaa potilaan avoin hengitystie sekä ylläpitää hengitystä ja verenkiertoa.

  1. Arvioi tilanne, varmista oma turvallisuutesi ja soita 112.
  2. Avaa potilaan hengitystiet kohottamalla hänen leukaansa ja kääntämällä otsaa taaksepäin.
  3. Tarkista hengittääkö potilas. Tajuton ja reagoimaton potilas ei hengitä, jos et tunne ilmavirtausta kädelläsi, korvallasi tai poskellasi.
  4. Aloita painanta- ja puhalluselvytys.

Puhalluselvytys-ohjeet:

  • Aloita elvytys
    • 30 painallusta
    • 2 puhallusta

Jos puhallukset eivät saa rintakehää nousemaan, ÄLÄ jatka puhaltamista. Tärkeintä on ylläpitää uhrin verenkiertoa painantaelvytyksellä.

5. Käännä tajuton, itse hengittävä potilas kylkiasentoon. 6. Hoida verenvuoto painamalla vuotokohtaa käsin. 7. Auta selkävamman saanutta potilasta pitämällä hänen päätään paikoillaan.

Toimi näin hätätilanteessa:

  • Pysähdy ja rauhoitu
  • Soita 112
  • Varmista ensin oma turvallisuutesi ja estä lisävahingot
  • Anna hätäensiapua
  • Opasta ammattiauttajat paikalle

Aivohalvaus

Aivohalvauksen aiheuttaa aivoverisuonten tukkeutuminen tai repeäminen. Akuutti aivohalvaus on hätätilanne, joka vaatii parin tunnin sisällä alkavaa ensihoitoa sairaalassa. Arvion tilanteen vakavuudesta ja oikeasta hoitopaikasta saat ainoastaan hälyttämällä ensihoitohenkilöstön potilaan luokse.

Soita 112 heti, vaikka aivohalvauksen oireet, kuten esimerkiksi jalan tai käden halvaantuminen, olisivat ohimeneviä.

Tunnista oireet

  • Puhevaikeus, puheen puuroutuminen
  • Nielemisvaikeus
  • Suupielen roikkuminen
  • Käden tai jalan äkillinen voimattomuus tai tunnottomuus
  • Näköhäiriöt, kaksoiskuvien näkeminen

Toimi näin

  • Soita heti 112.
  • Avaa potilaan hengitystiet ja laita potilas kylkiasentoon.

Diabeetikon heikotus

Kun diabetesta sairastavan verensokeri laskee liian alas, syntyy diabeettinen sokki, joka voi olla hengenvaarallinen.

Tunnista oireet:

  • Hikoilu, kalpeus, vapina.
  • Ärtymys, levottomuus.
  • Huimaus, sydämen tykytys.
  • Näläntunne.
  • Päänsärky, pahoinvointi.
  • Näön hämärtyminen ja kaksoiskuvat.
  • Poikkeava käytös (esim. levottomuus, äkkipikaisuus).
  • Pahimmassa tapauksessa kouristuksia ja tajuttomuus, jos verensokeri laskee hyvin alhaiseksi.

Diabeettisen sokin ensiapu

  • Anna välittömästi sokeripitoista syötävää tai juotavaa, mikäli autettava on tajuissaan ja pystyy itse syömään tai juomaan. Tajuttomalle henkilölle ei saa antaa mitään suuhun.
  • Mikäli autettava ei toivu 10 minuutissa tai menee tajuttomaksi, soita hätänumeroon 112.
  • Käännä tajuton henkilö kylkiasentoon.

Murtuma

Murtuman oireita ovat kipu, turvotus, epänormaali liikkuvuus ja arkuus tai virheasento.

Murtuman ensiapu:

Yläraajan murtumassa autettava voi itse tukea kipeää raajaansa kehoaan vasten tai tue käsi liikkumattomaksi esimerkiksi kolmioliinalla. Kylkiluiden murtumassa voit tukea rintakehää käsin tai tukisiteellä.

Mikäli jalassa on murtuma, sitä ei ole syytä lastoittaa, mikäli apu saapuu kohtuuajassa. Autettavan tulee välttää jalan liikuttamista ja painon asettamista kipeälle jalalle.

Jos loukkaantunutta on välttämätöntä liikuttaa, alaraajan murtuman tukemiseen voi käyttää toista jalkaa tai muuta tilapäisvälinettä, kuten esimerkiksi tukevaa lautaa tai keppiä.

Jos epäilet selkärangan murtumaa, liikuta loukkaantunutta vain, jos se on hengen pelastamisen kannalta välttämätöntä.
Murtumat syntyvät tavallisesti putoamisen, kaatumisen tai iskeytymisen seurauksena.

Haavat

Verenvuodon tyrehdyttäminen ja haavan sitominen ovat ensiavun perustaitoja.

  • Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto.
  • Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla.
  • Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä.
  • Peitä haava suojasidoksella.
  • Hakeudu tarvittaessa hoitoon.
  • Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa.
  • Vuotavat, syvät ja likaiset haavat ja vähänkin suuremmat viiltohaavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Haavan ulkonäöstä ei aina voi päätellä, onko syvemmälle kudoksiin syntynyt vaurioita.

Verenvuoto

Ulkoisen näkyvän verenvuodon määrää on vaikea mitata ja arvioida luotettavasti. Suuren verenhukan (yli 20 %) seurauksena ihminen menee sokkiin.

Näin tyrehdytät verenvuodon:

  • Tyrehdytä verenvuoto painamalla sormin tai kämmenellä suoraan vuotokohtaan. Voit myös pyytää loukkaantunutta painamaan itse vuotokohtaa.
  • Auta loukkaantunut tarvittaessa istumaan tai makuulle
  • Sido vuotokohtaan paineside joko käyttäen sidetarvikkeita tai muita saatavilla olevia välineitä, esimerkiksi huivia.
  • Soita hätänumeroon 112, jos arvioit tilanteen sitä vaativan.
  • Runsas verenvuoto voi johtaa verenkierron vakavaan häiriötilaan eli sokkiin. Huolehdi loukkaantuneen sokin oireenmukaisesta ensiavusta.

Mikäli haavassa on vierasesine, esim. naula tai puukko, sitä ei poisteta ensiavun yhteydessä. Jos esine vaikeuttaa hengitystä, tulee se välittömästi poistaa.

Sokki

Sokin oireet voivat olla seuraus suurista sisäisistä tai ulkoisista verenvuodoista, vaikeista murtumista, palovammojen tai rajun ripulin aiheuttamasta nestehukasta. Myös sydämen pumppausvoiman pettäminen tai voimakas allerginen reaktio voivat aiheuttaa sokkitilan.

Tunnista sokin oireet:

  • Iho on kalpea ja kylmän hikinen.
  • Henkilö on levoton, myöhemmin sekava.
  • Hengitys on tihentynyt.
  • Suu on kuiva, autettavalla on janontunne.
  • Syke on nopea ja heikosti tunnettavissa.

Sokkipotilaan ensiapu:

  • Aseta autettava lepoon, hänelle hyvään asentoon.
  • Soita hätänumeroon 112.
  • Suojaa kylmältä esimerkiksi huovalla tai takilla ja eristä kylmästä alustasta.
  • Rauhoita.
  • Älä tarjoa syötävää tai juotavaa.
  • Seuraa hengitystä ja verenkiertoa.
  • Anna tarvittaessa muu oireenmukainen ensiapu.

Kouristelu

Aivojen toimintahäiriöt voivat aiheuttaa tahattomia lihasnykäyksiä ja kouristuksia. Ihminen saattaa kouristella monesta eri syystä. Syinä voivat olla esimerkiksi epilepsia, aivoverenvuoto, korkea kuume tai tapaturma.

Tunnista oireet:

  • Sairastunut menettää tajuntansa, kaatuu ja hänen vartalonsa jäykistyy.
  • Jäykistymistä seuraavat nykivät kouristukset. Kouristelu kestää yleensä vain 1-2 minuuttia.

Kouristuskohtauksen ensiapu:

  • Tee hätäilmoitus numeroon 112.
  • Älä yritä estää kouristusliikkeitä, mutta huolehdi siitä, että autettava ei kolhi päätään tai muuten vahingoita itseään.
  • Varmista esteetön hengitys.
  • Käännä autettava kylkiasentoon heti, kun kouristukset vähenevät.
  • Mikäli tiedät autettavan sairastavan epilepsiaa, tee hätäilmoitus numeroon 112, jos kouristelu pitkittyy tai jos kohtaus uusiutuu.
  • Jos kohtaus menee itsestään ohi, varmista kuitenkin, että autettava on täysin toipunut ennen kuin jätät hänet.
  • Ota yhteys lääkäriin, jos kyseessä on lapsen kuumekouristus.

Myrkytys

Yleisimmät kotona tapahtuvat myrkytykset aiheutuvat alkoholista, lääkkeistä, myrkyllisistä kasveista tai sienistä.

Jos et havaitse uhristta selkeitä myrkytyksen oireita ja kaipaat neuvoja, voit soittaa myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Lääkkeiden yliannostukset

Soita 112 heti, jos epäilet autettavan hengen olevan uhattuna lääkkeiden yliannostuksesta johtuen.

Toimi näin

  • Anna tajuissaan olevalle potilaalle hiilitabletteja, jos niitä on saatavilla.
  • Laita tajuton, normaalisti hengittävä potilas kylkiasentoon.
  • Kerää esiin kaikki löytämäsi lääkkeet ja lääkepurkit ensihoitajia varten.
  • Älä anna potilaan nauttia alkoholia.

Myrkyllisen kasvin tai sienen nieleminen

Yritä saada selville mistä kasvista tai sienestä myrkytys on peräisin.

Toimi näin

  • Tarkista ensin onko uhrilla suussaan kasvia tai sientä.
  • Anna lääkehiiltä pakkauksen ohjeen mukaan.
  • Soita 112 tai myrkytystietokeskukseen, puhelin 09 471 977 (24h/vrk)

Palovammat

Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudostuho, jossa iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vauroituvat. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin ja kipu jatkuu kauemmin.

Pienen palovamman ensiapu:

  • Palovammaa jäähdytetään mahdollisimman pian viileällä vedellä 15–20 minuutin ajan.
  • Rakkuloita ei saa puhkaista.
  • Palovamman voi peittää puhtaalla suojasiteellä tai palovammojen hoitoon tarkoitetulla erikoissiteellä.

Milloin lääkäriin?

Jos palovamma on:

  • tulehtunut
  • kämmentä suurempi 2. asteen palovamma
  • tai 3. asteen palovamma
  • sähköpalovamma
  • kasvojen tai käsien syvä palovamma
  • hengitysteissä
  • lapsella
  • vanhuksella
  • jotakin perussairautta sairastavalla henkilöllä esim. diabeetikon palovammat.

Rintakipu

Rintakipuun on aina suhtauduttava vakavasti. Kovan puristavan rintakivun tavallisin syy on sydäninfarkti. Kipu tuntuu ylävartalolla ja voi säteillä vasempaan kainaloon, käsivarteen ja kaulalle. Henkilö on usein kylmänhikinen, hänellä voi olla pahoinvointia ja hengitys voi vaikeutua.

Henkilö voi ottaa omia lääkkeitä (nitro-lääkitys), mutta jos ne eivät auta muutaman minuutin kuluessa, toimitaan ensiapuohjeen mukaan.

Rintakipuisen ensiapu:

  • Tee hätäilmoitus heti numeroon 112.
  • Rauhoita autettavaa ja auta hänet lepoon esim. puoli-istuvaan asentoon.
  • Tarjoa hätäkeskuksen ohjeiden mukaan asetyylisalisyylihappoa sisältävää lääkettä (esimerkiksi aspiriini tai disperiini) pureskeltavaksi tai veteen liuotettuna. Tablettia ei anneta, jos autettava on allerginen ko. lääkkeille.

Jos henkilö menee elottomaksi, aloita painelu-puhalluselvytys rytmillä 30 painelua ja 2 puhallusta ja ilmoita hätäkeskukseen muuttuneesta tilanteesta.

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Hälytä palokunta paikalle soittamalla turvallisesta paikasta numeroon 112.
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Opiskelijapysäköintialue (iso parkkis)

Varakokoontumispaikka: Tarpeen mukaan suojautuminen muiden rakennusten sisätiloihin

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.
  • Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
  • Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.
Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.
Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Opiskelijapysäköintialue (iso parkkis)

Kun ihmiset ovat poistuneet rakennuksesta ja edenneet kokoontumispaikalle, alkaa henkilökunnan edustaja johtaa toimintaa. Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle: esimerkiksi ennalta sovittuun sisätilaan tai lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman kokoontumispaikan vastuuhenkilön lupaa. Toimintaa kokoontumispaikalla johtaa kiinteistön turvallisuushenkilöstö. Turvallisuushenkilöstö tiedottaa tilanteen edistymisestä ja ilmoittaa milloin kiinteistöön saa palata.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Varakokoontumispaikka: Tarpeen mukaan suojautuminen muiden rakennusten sisätiloihin

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, niin siirrytään suojelujohdon erikseen määrittämään turvalliseen varakokoontumispaikkaan. Myös viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: Oma henkilöstö + Ulkopuoliset yritykset
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: Lämmönjakohuoneessa, 1. kerros
  • Lämmönjakohuone: 1. kerros
  • Sähköpääkeskus:
    1. kerros
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Ovien sulkemisella voidaan rajoittaa henkilön kulkua kiinteistössä.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112, jotta paikalle saadaan ammattiapua mahdollisimman nopeasti. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille. Omalla käyttäytymisellä voi olla mahdollista vaikuttaa tilanteen kehittymiseen, ota siksi kaikki uhkatilanteet vakavasti ja pyri rauhoittamaan jo alkaneet tilanteet.

Toiminta ampuma-asetilanteessa

  • Poistu vaara-alueelta, jos se on turvallisesti mahdollista.

Jos poistuminen ei ole turvallista:

  • Mene luokkaan tai vastaavaan
  • Lukitse ovi tai laita kalusteita oven/ ovien eteen siten, että oven painiketta ei voi käyttää
  • Kasaa oven eteen kalusteita
  • Sammuta valot
  • Käy makaamaan oviseinän viereen, jos seinämateriaali on esim. tiiltä tai betonia tai etsi muuten turvallinen paikka
  • Ota yhteys hätäkeskukseen 112 ja kerro tilanteesta. Ilmoita kerros, huoneen/ luokan numero
  • Vältä muuten puhelimen käyttöä
  • Jos käytävillä on savua, älä mene savuisiin käytäviin, pysy luokassa ja yritä tukkia mahdollisia aukkoja märillä vaatteilla tms.
  • Odota poliisin/ pelastusviranomaisten/ koulun henkilökunnan lisäohjeita
  • Toimi lisäohjeiden mukaisesti

Pommiuhka

Jos vastaanotat pommiuhkaussoiton, ole rauhallinen ja toimi seuraavasti:

Kuuntele tarkasti uhkauksen esittäjän viesti:

  • Mitä
  • Missä
  • Milloin
  • Miten
  • Kuka


  • Tee puhelun aikana tarkkoja muistiinpanoja.
  • Tee puhelusta selkeä ilmoitus hätäkeskukseen 112.
  • Tee puhelusta viipymättä selkeä ilmoitus turvallisuushenkilöstölle, joka arvioi jatkotoimia.
  • Ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.

Vakavasti otettavissa ja kiireellisissä tapauksissa koko rakennus tyhjennetään välittömästi:

  • Siirry ohjeiden mukaisesti kokoontumispaikalle.
  • Ota mukaasi puhelin, avain, reppu ja välttämättömät henkilökohtaiset tavarasi.
  • Toimi kokoontumispaikalla saamiesi ohjeiden mukaisesti.

ÄLÄ KOSKE OUTOIHIN ESINEISIIN JÄTÄ TIEDOTTAMINEN POLIISIN JA JOHDON TEHTÄVÄKSI.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatko

Sähkökatko ei normaalioloissa kestä tunteja kauemmin, tyypillinen sähkökatko on minuuttien luokkaa, koska virtaa pyritään syöttämään kiertoteitse vikakohdan ohi.

Tilanne aiheuttaa suurimmat vahingot tietojärjestelmille, joita ei ole tallennettu. Ilmastointi py-sähtyy.

Valaistusongelmat tulevat korostetusti esille tiloissa joissa ei ole ikkunaa. Jos sähk¬katko ke-tää kauan koko toiminta voidaan joutua keskeyttämään.

Kiinteistöissä on yleensä varajärjestelmä ainakin merkkivaloille, jotka jäävät palamaan vaikka sähkö katkeaa. ATK-järjestelmiä on yleensä varmennettu sähkökatkon varalle.

Varmista sähkökatkon varalle:

  • valmistele varavalaistus
  • varmista tietojärjestelmät
  • suunnittele toiminta siten, että haitta on mah¬dol¬lisimman pieni

Jos sähkö katkeaa

  • varavalaistus jää palamaan
  • älä raavi tikkuja (palovaara)
  • älä soita turhia puheluita, silla linjat saattavat ylikuormittua
  • jos jäät hissiin, paina hississä olevaa hälytysnappia ja odota rauhallisena, hissin huoltohenkilöstö tulee melko nopeasti ja auttaa pois hissistä
  • kytke virta pois sellaisista laitteista, jotka voivat vahingoittua virran kytkeytyessä niihin uudelleen
  • jos toimintaa ei voida jatkaa, yrityksen johto ja esimiehet antaa tarvittavat lisäohjeet.

Sisälle suojautuminen

Sisälle suojautuminen on tarpeen mikäli kiinteistössä tapahtuu vakava väkivallan teko tai ilmenee sellaisen uhka. Suojautuminen tulee aina tehdä tilaan, jonka ovi voidaan lukita ja johon ei näe sisälle. Lasiseinäisissä opiskelu- ja toimistotiloissa ei voida suojautua. Mikäli uhka tulee opiskelun ollessa käynnissä lasiseinäisessä tilassa, ohjataan oppilaat turvallisempaan paikkaan.

Sisälle suojautumisessa on kaksi vaihetta/astetta.

Ensimmäinen vaihe/aste

Ensimmäiseen asteeseen/vaiheeseen siirtyminen tehdään mikäli kiinteistön lähialueella on väkivallan uhka, on tehty uhkaus vakavasta väkivallasta tai väkivallan uhka on kiinteistön sisällä.

Toimet:

  • Ilmoitetaan uhasta yleiseen hätänumeroon 112
  • Käytävillä ja ulkona olevat oppilaat, vieraat ja henkilöt käsketään sisälle.
  • Opetustilojen ovet lukitaan.
  • Henkilökunta lukitsee ulko-ovet.
  • Odotetaan lisätietoja viranomaisilta.

Toinen vaihe/aste

Toiseen asteeseen/vaiheeseen siirrytään, jos uhka on kiinteistön sisällä tai sen lähellä.

Toimet:

  • Lukitaan opetustilan ovet.
  • Sammutetaan tilojen valot ja suljetaan mahdolliset verhot.
  • Matkapuhelimet sammutetaan tai kytketään äänettömälle.
  • Opettajan tai tilan johtajan puhelimen oltava päällä, mutta äänettömänä.
  • Tilan oven eteen kasataan esteitä.
  • Opastetaan tilassa olevia pysymään matalina ja kalusteiden takana.

Ohjeita henkilökunnalle

Seuraavassa asioita, joita tulee ottaa huomioon hätäpoistumisen ja sisälle suojautumisen osalta etukäteen.

Osana jokapäiväistä toimintaa

  • Opettele kulkemaan ja tuntemaan kiinteistön eri poistumisreittejä.
  • Opettele laittamaan luokkatilan ovi takalukkoon.
  • Selvitä kiinteistön kokoontumispaikkojen sijainnit.
  • Ole mukana harjoituksissa ja tutustu aiheeseen liittyvään materiaaliin ja toimintaohjeisiin.
  • Mieti mihin ja miten voisit suojautua tarpeen tullen.

Tilanteen aikana

  • Ota tilanne haltuun - käytä kuuluvaa ääntä.
  • Ohjaa ryhmäsi turvallisinta reittiä suojaisaan kokoontumispaikkaan.
  • Viranomaiset johtavat pelastustoimintaa - sinä vastaat omasta ryhmästäsi.
  • Jos selkeää ohjetta tai käskyä ei tule - suojaudutaanko sisään vai poistutaanko ulos - tee päätös!

Ratkaisuun vaikuttaa tilan sijainti ja sen antama suoja.

  • Umpiseinäisessä, lukittavassa tilassa on turvallista suojautua.
  • Lasiseinäisessä tilassa tai tilassa, jonka ovea ei saa lukittua, on vaikea suojautua.
  • Jos turvallinen poistumisreitti on näkyvillä ja turvallinen, voi ulos kulkemista harkita.
  • Jos poistumisreitti on kaukana eikä näkyvissä, ulos kulkeminen ei ole turvallista.
  • Toimi tilanteen mukaan asteen 1 tai 2 mukaan.
  • Tarvittaessa raportoi saamaasi tietoa viranomaisille.

Tilanteen jälkeen

  • Palataan normaaliin toimintaan mahdollisuuksien mukaan.
  • Tilanne tulee käsitellä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa oppilaitoksen kriisiviestinnän mukaisesti.
  • Älä anna lausuntoja tiedotusvälineille. Viranomaiset jaa etukäteen määritellyt henkilöt vastaavat tiedottamisesta.

Tapaturmien ennaltaehkäisy

Henkilökunta kuuluvan valvoo seuraavia kieltoja ja määräyksiä. Kaikista turvallisuutta vaarantavista tilanteista sekä tehdyistä toimenpiteistä tehdään ilmoitus esimiehelle.

  1. Kiipeämiseen käytetään vain turvallisia ja tukevia tikkaita. Tikkaat pidetään lukkojen takana.
  2. Lääkkeet, kemikaalit ja vaaralliset aineet pidetään lukkojen takana.
  3. Veitset ja muut terävät esineet pidetään lukkojen takana.
  4. Juokseminen sisällä ja muu tapaturma-altis tai raju liikehdintä on kiellettyä.
  5. Käytävät ja kulkuväylät pidetään siistinä ja esteettöminä.
  6. Vesi- ym. nesteläikät siivottava välittömästi lattialta.
  7. Havaittaessa rikkoontunut tai muuten vaarallinen huonekalu tms. estetään sen käyttö ja hankitaan korvaava tilalle. Pihan penkkien osalta tehdään samoin tai ilmoitetaan kiinteistön haltijalle.
  8. Rikkoutuneista askelmista ja muista kaatumisvaaroista ilmoitetaan heti rakennuksen omistajalle tai haltijalle, jolla on velvoite ryhtyä toimiin. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
  9. Talvikunnossapidon puutteista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella.
  10. Lumien, jään tai muun esineen tippumisvaarasta ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Mikäli vaara on välitön, soitetaan hätänumeroon 112.
  11. Ulkoa liikkumista myrskyn tai muuten huonon tai vaikean sään aikana vältetään. Huonokuntoisista puista tai oksista ilmoitetaan heti kiinteistöhuoltoon. Estetään liikkuminen vaarallisella alueella. Välittömässä kaatumisvaarassa olevista puista tai tippuvista suurista oksista soitetaan hätänumeroon 112.

Toimintaohje varkaus tai ryöstötapauksessa

Ennalta ehkäisevät toimet

  • varkautta ja ryöstöä edeltää usein tiedustelu
  • tarkkaile oudosti käyttäytyviä asiattomia henkilöitä, seuraa tällaisten henkilöiden toimia ja paina tuntomerkit mieleesi, ilmoita havainnoistasi
  • älä luota haalareiden yrityslogoon
  • pidä arvokkaat laitteet ja rahat poissa näkyviltä ja käsilaukut/lompakot lukitussa kaapissa

Jos ryöstö tai varkaus tapahtuu

  • pysy rauhallisena, älä vastusta ryöstäjää
  • hidasta toimintaa niin, että muutkin voivat tarkkailla ryöstäjän toimintaa
  • älä ärsytä ryöstäjää, älä leiki sankaria, voit vaarantaa oman tai muiden tur¬valli¬suuden
  • uhattuna älä hälytä

Tuntomerkit

  • paina tuntomerkit mieleesi
  • paina mieleen ryöstäjän ääni ja erikoistunto¬merkit
  • ryöstäjän poistuessa tarkkaile pakenemista
  • kiinnitä huomiota pakotapaan ja mahdollisiin apureihin

Hälyttäminen

  • hälytä vasta kun se voi tapahtua vaaratta ( ryöstöhälyttimet tietyissä tiloissa )
  • hälytä puhelimella turvallisuudesta vastaava ja poliisi puh. 112 ilmoita:
    • paikka
    • aseellinen/aseeton ryöstö
      • tekijöiden määrä
    • tuntomerkit/erikoistuntomerkit
    • pakotapa, suunta, auton väri, -merkki, rekiste¬rinumero
    • älä sulje puhelinta ilman lupaa

Jälkitoimet

  • lukitse ovet
  • huolehdi mahdollisista loukkaantuneista
  • varmista mahdolliset todistajat
  • suojaa jäljet ja esineet
  • täytä tuntomerkkilomake itsenäisesti ja anna sellainen todistajille
  • laita tuntomerkit paperille

Sisäinen kaasuvaara

Jos sisätiloissa on esim. neste- tai asetyleenikaasun hajua:

  • varo liekkiä tai kipinää, joka voi sytyttää kaasun räjähdysmäisesti
  • poistu tiloista heti ja käske myös muita poistumaan heti
  • suorita hätäilmoitus numeroon 112
  • ohjaa pelastusviranomaiset kohteeseen
  • pelastusviranomainen mittaa kaasupitoisuuden ja tuulettaa tilat
  • happikaasu on myös vaarallinen, edistää voimakkaasti palamista (voi olla myös hajustettu)

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 3 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 3 väestönsuojaa:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
1. kerros S1 86 m² 114 Väestönsuojassa
1. kerros S1 82 m² 109 Väestönsuojassa
1. kerros S1 85 m² 113 Väestönsuojassa

Kolme kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Väestönsuojaan suojautuminen

Valmistele suoja:

  • tyhjennä suoja, jos siellä on säilytetty suojakäyttöön kuulumatonta tavaraa
  • poista mahdollinen normaaliolojen käytön ilmastointi
  • varaa vettä 30 l/henkilö
  • asenna kuivakäymälät paikoilleen
  • tarkista ovet luukut ja niiden tiivisteet
  • asenna sulkuteltta oveen
  • varaa pöydät, tuolit ja kerrosvuoteet
  • varaa puhelin ja radio
  • tarkista ilmastointi-, vesi- ja viemärijärjestelmät
  • varaa hygieniavälineitä
  • varaa yleisiä lääkkeitä ja joditabletteja
  • säteilylaskeumatilanteessa asennetaan ilmastoinnin erityissuodatin
  • varaa elintarvikkeita
  • varmista yhteys kunnan/lohkon johtokeskukseen

Suojauduttaessa:

  • ota mukaan tarvittavat lääkkeet ja mahdollisia erityiselintarvikkeita
  • ota mukaan henkilökohtaisia hygieniavälineitä
  • ota mukaan mahdollisia viihtyvyys välineitä, lukemista, kuuntelulaitteita,
  • ota mukaan nukkumisvarusteita, tyyny, peitto,
  • toimi suojassa annettujen ohjeiden mukaan
  • suojaan laaditaan päiväohjelma

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Sammutuspeitteet

  • Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
  • Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
  • Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Ojenna kädet suoriksi.
  • Levitä peite palon päälle.
  • Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
  • Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.

Pikapaloposti

  • Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
  • Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
  • Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
  • Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
  • Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.

Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.

Avainturvallisuus

Luovutetuista avaimista on pidettävä kirjaa ja avainten palautuksesta on huolehdittava varsinkin avaimen haltijan työ- tai asumissuhteen päättyessä.

Avaimet luovutetaan käyttötarpeen mukaan kuittausta vastaan. Avaimien tulee olla jatkuvasti ne kuitanneen henkilön välittömässä hallinnassa. Itselle kuitattua avainta tai kulkutunnistetta ei saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle missään tilanteessa.

Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.